Historia
Nokkalan tilan historia ulottuu jopa 1700-luvun puolelle, jolloin se on toiminut maanviljelystilana.
Tilalla on ollut kuluneen 300 vuoden aikana useita omistajia muun muassa kappalainen, maanmittari, kruunun nimismiehiä, valtiopäiväedustajia, maanviljelijöitä ja leipuri. Listassa on mukana metsäteollisuusyhtiö Halla Oy ja Suomen Maatalous-Osake-Pankkikin.
Käräjätalon tarina alkaa 1832 rakennetusta 10x10m savutuvasta, joka on tilan vanhin rakennus. Tupa toimi alunperin savutupana, jossa elettiin ja asuttiin ajan hengen mukaisesti. Sisustus oli niukka ja käytännöllinen. Keskeisenä elementtinä oli suuri uuni. Uunin savu leijui tuvan yläosassa, ovilinjan yläpuolella ja kiemurteli sieltä ulos katossa olleiden räppänöiden kautta. Tuvan liedellä laitettiin ruokaa, tuvassa syötiin, nukuttiin ja oleskeltiin, tehden ajanmukaisia puhdetöitä.
1850 käräjiä alettiin pitää Pieksämäen kirkonkylässä siten, että ne kiersivät eri taloissa. Tuolloin kokoonnuttiin vuorollaan myös Nokkalan tuvan pirtinpöydän ääreen. Nokkalan omistaja, Pieksämäen pohjoisen piirin nimismies Carl J. Lang rakennutti kruunun virkatalon, nykyisen klassistisen päärakennuksen 1851. Käräjiä alettiin pitää tässä suuressa päärakennuksessa, mutta käräjäpaikkoina toimivat myös muut kirkonkylän suuret tuvat.
1900-luvulla käräjät siirtyivät tilan uuteen päärakennukseen, joka toimi yhtäjaksoisesti käräjätalona 35 vuoden ajan 1920-luvulta vuoteen 1955, jolloin pidettiin viimeiset käräjät Nokkalassa. Käräjät pidettiin kahdesti vuodessa, syyskäräjät olivat marras-joulukuussa ja kevätkäräjät huhti-toukokuussa. Käräjät saattoivat kestää jopa 4-5 viikkoa kerrallaan.
Sodan aikana tupa toimi siirtolaisten majapaikkana. Talvisodan ja välirauhan aikana se toimi naisten työpajana, jossa valmistettiin muun muassa sotilaiden lumipukuja. Olipa tuvassa armeijan viestintätoimintaakin. Sodan jälkeen tupaan perustettiin leipomo. Tuolloin uuni muutettiin kaksiarinaiseksi. Leipomotuotteita valmistettiin kauppoihin ja paikan päällä käyneille ostajille.
1970-luvun puoliväliin mennessä lopetettiin eläinten pitäminen ja tila muuttui kokonaan viljelytilaksi. Enimmillään tilalla oli 40 hehtaaria viljeltyä maata.
1987 Pieksämäen kaupunki osti Nokkalan tilasta 51 hehtaaria maata, joka kaavoitettiin tonteiksi.
1995 Nokkalan vanhaan päärakennukseen avattiin Maatalous- ja käräjämuseo. Museorakennuksen vanhempaan päätyyn rakennettiin aito käräjien istuntosali alkuperäisine kalusteineen. Nokkalan oma museotyö jäi kesken Laina Utriaisen kuoltua vuonna 1998, jolloin Nokkala siirtyi perikunnalle.
2000-luvun alussa leipuri Juha Moilanen (Moilas Leipomo) puolisonsa Marketan (Laina Utriaisen siskon tytär) kanssa lunasti Nokkalan kartanon perikunnalta.
Kartanon rakennukset on kunnostettu nykyaikaa vastaaviksi perinteitä vaalien. Käräjätalosta on tehty idyllinen juhla-, tapahtuma- ja kokouspaikka. Nokkalan päärakennus on nykyään asumiskäytössä.
